Olen ollut ulkomailla viimeksi yli kymmenen vuotta sitten. No Ruotsia ei lasketa :) Nyt Katja sai minut ylipuhuttua lähtemään Kreikkaan. Odotukset korkealla ja minun maha kyllä jaksoi muistuttaa siitä :) Kohde oli siis Parga, joka sijaitsee Kreikan mantereella länsirannikolla. Sain koirat hoitoon ystäville, joten ei kun matkaan. KIITOS Sanna Mattila, Terhi Kesti ja Kirsi Kinnari!!!

Saavuimme Kreikkaan 1.8. keskiyön tietämillä. Pikainen ruoka lähitavernasta ja nukkumaan. Seuraavana aamuna heräsimme todella lämpimään ilmaan. Menin altaalle klo 8.00 ja vedin sisään 25 asteista Kreikan ilmaa. (Päivällä lämpötila n. 35 - 40 IHANAA! Hotelli oli vanha, mutta siisti. Aamupalan jälkeen lähdimme tutustumaan kohteeseen.

Olihan kaunis paikka :) Satama-alue on täynnä pieniä ravintoloita. Tunnelma hyvin leppoinen, juuri minulle sopiva. Ihmiset ystävällisiä. Hintataso tosin ei kauheasti poikennut suomalaisesta. Olimme kuitenkin jo etukäteen päättäneet, että söisimme hyvin. Kävimme myös uimassa meressä. Tässä yksi esimerkki iltaruoasta :)

Keskiviikon vietimme uima-altaalla rusketusta hankkimassa. Tarkoitus oli ollut mennä hiekkarannalle, mutta minun olotilani ei sitä sallinut.

Torstaina osallistuimme Tjäreborgin järjestämälle retkelle Grand Meteoran luostariin. Aivan käsittämättömän upea paikka!!! Unescon maailmanperintökohde. Luostareita on alunperin ollut kahdeksan, mutta niistä on nykypäivään säilynyt seitsemän. Vierailimme niistä suurimmalla. Ko. luostarissa asuu nykyään vain kolme munkkia, koska turistit ovat vallaneet paikan. Vanhimmt luostarit on rakennettu 1400-luvulla. Ja todella korkeiden kivipaasien päälle. Pitää vain ihmetellä, kuinka se ylipäätään on ollut mahdollista, koska seinämät olivat pystysuoria ja sileitä. Eikä mitään portaita ole ollut.

Täällä jälkimmäisen kuvan luostarissa on muuten kuvattu yksi James Bond-leffa.

Perjantaina vietimme taas lepopäivän aurinkoa ottaen. Tosin kävimme kiipeämässä Pargan venetsialaiselle linnoitukselle auringonlaskun aikaan ja söimme melko hienossa ravintolassa korkealla rinteessä. Hikinen reissu mutta kannatti!

Lauantaiksi olimme vuokranneet moposkootterit. Päätimme mennä vierailemaan Acheron-joella, jossa historiatiedon mukaan on kastettu Achilles. Menomatka sujui hyvin ja Katja pääsi pelastamaan yhden tietä ylittäneen kilpikonnan. Joki oli uskomaton!!! Vesi noin 8 - 10 astetta, kristallinkirkasta. Katja jopa ui siinä, mutta minä en uskaltanut.

Tarkoitus oli siis ollut, että kiertelisimme mopoilla pikkukyliä, ihan oman aikataulun mukaan. No kaikki ei mennyt niin kuin suunniteltiin. Ollessamme lähdössä joelta, minulle sattui onnettomuus. Ylitin katukiveä ja vahingossa käänsin kaasua. Mopo hyppäsi voimakkaasti eteenpäin ja minä panikoiduin. Jarrun sijasta käänsin lisää kaasua sillä seurauksella, että mopo kirjaimellisesti karkasi käsistä ja tein tuttavuutta asvaltin kanssa.

Samantien paikalla oli ainakin kymmenen auttajaa!!! Suomalaiset ihmiset olisivat vastaavasssa tilanteessa vain todenneet "ohoh, se kaatui, ei kuulu mulle" Oli italialaista, kroaattia, kreikkalaista. Ja kaikilla suuri halua auttaa! Saatiin vettä, ensiapua ja joku soitti myös ambulanssin. Voi kun jotenkin saisin vielä kerran kiitettyä heitä!!! Kaatuessani olin huomannut, että vasen polvi vääntyi, pahasti. Lisäksi vasempaan polveen tuli syvä haava. Vasemman käden kyynärvarsi kuoriutui vereslihalle ja pieniä nirhaumia oli siellä täällä.

Ambulanssi tuli ja minut kuljetettiin johonkin paikalliseen terveyskeskukseen. Kuljetuksen aikana muistan ajatelleeni, että "pidä rakas Jumala meidät tiellä". Sen verran vauhdikasta kuljetus oli. Terveyskeskuksessa haavani puhdistettiin ja sidottiin uudelleen. Hauska yksityiskohta oli se, että lääkäri istui koko ajan pöytänsä takana eikä siis vilkaissutkaan vammojani. Sairaanhoitajat antoivat tiedot hänelle. Ihanan ystävällisiä ihmisiä kuitenkin, tosin englanti ei ihan taipunut...

Sieltä sitten tosi mukavan taksikuskin kanssa hotellille. Katja lähti käymään paikallisella lääkärillä ja tämä määräsi minut vastaanotolle. Onneksi, koska häneltä sitten sain kunnolliset kipulääkkeet. Ja polven haava tikattiin. Voin sanoa, etten ilman niitä kipulääkkeitä olisi pärjännyt ja sain myös kyynärsauvat lainaan. Yö oli lääkkeistä huolimatta helvettiä.

Sunnuntaina kävin uudelleen lääkärissä siteiden vaihdossa ja loppupäivän vietinkin ilmastoidussa hotellihuoneessa. Kuten myös maanantain. Illalla sitten kotimatka. Tjäreborgin  ansiosta sain erityiskohtelua sekä lentokentällä että lentokoneessa. Kiitos erityisesti opas Laura!

Nyt kotona ja tilanne on aika hyvä. Huomenna polvi magneettikuvataan ja sitten tiedetään, miten pahasti polvi meni rikki. Töihinpaluu myös viivästyy (tosin SIITÄ en ole yhtään pahoillani :) )

Mitä opin tästä... IKINÄ KOSKAAN en enää aja mopolla. Ja onneksi olin ottanut matkavakuutuksen!!!

Parga on upea paikka ja melkoisella varmuudella menen sinne uudestaankin :)