Lauantaiaamuna starttasin kohti Pieksämäkeä ja siellä tokokokeet viiden kuukauden koetauon jälkeen. Ja tuli todistettua, että kokeisiin ei kannata mennä treenaamatta :) Tuloksena 197 p EVL3, liikkeistä nollattiin sekä ohjattu että ruutu. Ruudun nolla tosin oli täysin minun syyni, annoin pysäytyskäskyn liian aikaisin, joten maahan mennessä Wian etutassut olivat noin 10 cm ruutunauhan yli. Muutoin loistava liike. Hyvää oli lisäksi se, että ensimmäistä kertaa kokeessa Wia meni merkille hyvin MYÖS ohjatussa. Sitten vaan typyllä aivopieru ja keskimmäiselle kapulalle väkisin. Ehkä pitäisi opettaa käsky "jätä"... Tunnari, metallinouto, istuminen ja paikallamakuu loistavat, muissa liikkeissä hienosäädön varaa.

Sunnuntaiaamuna turnee jatkui Rautalammin näyttelyyn. AVO-luokassa kahdeksan narttua. Wian tulos Päivi Eerolan tuomaroimana AVO ERI AVK3 ilman SA:ta. Wian esiintymiseen olen tyytyväinen, juoksu sujui rennosti ja oikein (kerrankin!). Ilmeisesti akupunktio auttoi. Arvostelu oli hyvä. Viimeinen lause oli "parempi liikkuessan kuin seistessä" Tämä huvitti minua, sillä Nekku on saanut täysin saman lauseen kerran messarissa. Pidin tästä Eerolasta kovin, vaikka selkeästi hakikin pienempää narttua, kuin Wia. Voi olla, että menen joskus uudestaankin.

Ja sitten siihen pääasiaan :) Suuntasin näyttelyn jälkeen auton nokan kohti pohjoista ja tarkemmin sanoen Kemiä. Halusin nähdä ja tutustua Wialle kaavailemaani sulhaseen livenä ja rauhassa, sekä myös esitellä Sannalle Wian. Oikein mukavan maanantaipäivän päätteeksi olimme molemmat Sannan kanssa sitä mieltä, että yhdistelmä toteutetaan. Robin teki minuun suuren vaikutuksen ja Wia Sannaan :) Pentusuunnitelmasivulle hetken päästä tietoa lisää.
Kaksi yötä yövyin Haaparannan puolella Ruotsissa ja aamulenkit tein Torniojoen rannoilla upeassa ilmassa. Nyt takana 2000 km ajoa, mutta kyllä kannatti :) 

Jostain syystä en tähän pääse lisäämään kuvia, mutta yritän huomenna uudestaan.