Olin ilmoittanut jo aikoja sitten Wian myös tänne, koska arvostelemassa oli brittituomari Derek Smith. Jo ennen kuin olin jutellut Wian siskon omistajan Sofian kanssa. Walla oli näet aiemmin tänä kesänä tällä herralla tuomaroitavana ja sai EH:n koska silmien väri ei setää miellyttänyt. No Wiallahan on täsmälleen saman väriset silmät kuin Wallallakin... En varmaan olisi ilmonnut, jos olisin tiennyt. Ja se silmien värihän se on tärkein juttu tässä rodussa...

Lähdin, kun kerta olin maksanut :) Ihana ilma, eikä yhtään juttelukaveria kehän laidalla, koiria sentään 23 :( No Lamusuon Ellan kanssa pari sanaa vaihdoin. Kävin ennen kehän alkua siirtämässä Wian AVO-luokasta VALIO-luokkaan. Ja oltiin sitten ainoa koirakko ko luokassa :) Luokkavoitto oli siis jo etukäteen varma, jee :)

Arvostelu: Pricked eared black and white. The nice head. Would prefer slightly darker eye. Good neck and topline. Good body and coat. Decent mover. Would prefer better feet. VAL ERI, VAK1 ei SA:ta.

Että sitten oikeen paremmat jalat.... :) Ei oikein aukea mulle... Ei setä varmaan kehdannut antaa valioluokassa esitetylle koiralle EH:ta. Veikkaan nimittäin, että se olisi napsahtanut, jos avossa oltais oltu. Ja älkää nyt ymmärtäkö väärin, mua ei todellakaan harmita yhtään! Lähinnä sarkasmia tämä.

Wian näytelmät taitavat nyt olla tässä. Show-koira se ei ole, enkä niitä cacibeja lähde metsästämään. Tämä MVA oli meidän tavoite ja se saavutettiin, hyvä niin. Katsellaan näytelmiä Tiitun kanssa seuraavaksi. Wian näyttelykokemusten perusteella muutama tuomari on saanut punaisen ruksin nimensä päälle.

Pientä tilastoa Wian näyttelyistä: Yhteensä 21 näyttelyä

1 x ROP, 1 x VSP, 3 x SERT, 2 x vara-SERT, 12 x ERI, niistä 7 x SA, luokkasijoituksia yhteensä 12 kpl, 5 x EH, 4 x H. Ei tuo tilasto nyt niin huonolta näytä, varsinkin kun nuo H:t pääasiassa sijoittuvat aikaan alle kaksi vuotta. Wiahan kehittyi hyvin hitaasti ja vasta n. 3 -vuotiaana se oli nk. valmis. Toki pennut olivat Wialle myös ulkomuodollisesti eduksi.

Tänään sitten päätin lähteä tekemään sitä, mistä nautin PALJON enemmän. Lähdin Nuuksioon. Haukkalammella oli ihan törkeästi porukkaa, joten siirryin suosiolla Kattilaan. Sielläkin tosin ihan älyttömästi väkeä. Kaikilla ihmisillä sienikorit, joten Nuuksiosta ei varmaan tämän viikonlopun jälkeen löydy yhtäkään sientä :) Nautin ja koirat nautti. Eikä törmätty herra hirvikärpäseenkään. Onneksi...

Ja tämä ei ollut kelvannut kellekkään ;)