Yli kuukausi mennyt, enkä ole päivityksiä laittanut. Voi minua...

No eipä meidän elämässä juurikaan mitään mullistavaa ole tapahtunut. SM-kisoja varten treenaan ahkerasti ja viimeksi eilen sain kätevän vinkin seuraamisen parantamiseksi Pialta. Kiitos siitä! Kokeillaan nyt tätäkin, johan sitä on niin miljoonalla tavalla hiottukin ja silti edistää törkeästi, eikä kontakti pidä. Pikkuisen eiliset treenit venyivät.... KOLME tuntia! No tosin treenattavia koiriakin oli useampia, joten ei se Wia koko aikaa treenannut. Lauantaina olis taas tasontarkistuskokeet ja nyt hyvin tiukalla tuomarilla. Katsotaan mitä siitä tulee.

Luovuin viime viikonloppuna seuran tokoSM -joukkueen kokoamisesta, koska siitä aiheutui minulle ihan turhaa stressiä. Jotkut pahoittivat mielensä, mutta ei voi mitään. Joskus mun on vaan toimittava itsekkäästi oman etuni nimissä. En vaan jaksa sitä vääntämistä ja kääntämistä , ilmoittautumisia ja perumisia. Olen nyt eräässä toisessa joukkueessa, jos se saadaan kasaan. Muutoin menen ihan omana itsenäni.

Agilitytreenitkin alkavat ja jo etukäteen hirvittää! Kouluttaja on meidän seuran tiukin, mutta myös paras, minun mielestäni. Mahdollisesti kunto loppuu heti alkuunsa, mutta eiköhän se siitä. Toivon saavani apuja etenkin Wian lähiohjaukseen, se kun tuppaa niitä rimoja roiskimaan varsinkin siinä. Katja treenaa myös Wialla ja jospa hän uskaltautuisi jopa kisoihin loppukesästä. Seuran toko-koulutuspaikasta jouduin harmikseni luopumaan, kun maanantai-illoille tuli pakollinen meno.

Katjan koirat olivat minulla ennen Vappua viikon, kun Katja vietti opiskelijoiden vappua :). Sain siis treenata myös Aidaa vähän. Oppivainen penikka. Aiheutti kyllä hieman tuhoja meillä kotona, silppusi yhden orkidean ja jouluruusun, sekä restauroi jo Wian jäljiltä "hieman" tikkuisia keittiön tuoleja. No pöytä ja tuolit oli tarkoituskin vaihtaa kesäkuussa, joten ei haittaa.  Portit eivät myöskään tirriäistä pidätelleet, hyppää kevyesti 70 cm korkean portin yli. Onneksi sentään Nekku ei ollut saattanut Aidaa sairaalakuntoon. Se kun ei vieläkään hyväksy Aidaa meillä kotona sisällä. Ulkona ei ongelmia ole. Tästä syystä laitoin sitten keittiön oven kiinni, Taika ja Aida keittiössä. Neiti oli sitten raapinut oven maalin naarmuille *huoh*

Pentuprojekti pyörii päässä jatkuvasti. Millään en jaksaisi odotella syksyyn :) Robin kävi näyttelyssä ja sai saaliiksi vara-SERTin ollen PU2, joten viimeistä sertiä vielä haetaan siellä suunnalla. Mahdollisesti myös jälkikoe on pojalla suunnitelmissa. Tähän projektiin liittyen sain muuten todella mieltä lämmittävää sähköpostia taannoin. Eräs henkilö, joka tuntee näitä linjoja hyvin, lähestyi minua ja kertoi, että hänen mielestään Robin sopii erinomaisesti Wialle. Tuntui tosi hyvältä, koska itse olen monellakin tapaa mennyt intuition voimin. Valinnan suhteen siis erittäin rauhallinen mieli tällä hetkellä.

Wian sisko Walla sen sijaan ehti ensin ja pyöräytti vapun kunniaksi seitsemän pentua maailmaan. Onnea Sofia ja Walla!!!

Wian olen ilmoittanut pariin näyttelyyn ja arvatkaa mitä.... Turkki irtoaa tosi nopeasti tällä hetkellä :( Tietenkin...Viedään sitten kalju koira kehään. Erkkariin en nähnyt aihetta ilmoittautua, koska siellä on tänä vuonna aussi-tuomari, joka ei varmasti tykkää brittityyppisestä pystykorvasta. Eiköhän siellä taas palkita niitä kohtuullisen raskaita, isoturkkisia koiria.

Myös joissain asioissa muun elämän osalta saattaa tapahtua lähiaikoina melko mukavia muutoksia, mutta niistä sitten myöhemmin lisää, mikäli toteutuvat.