Toinen osakilpailu, nyt huomattavasti kylmemmässä säässä. Arvoin pitkään juoksenko vaiko en, mutta päätin sitten osallistua. Ja hienosti meni, 0-tulos ja sijoitus kolmas  Toki sain kommenttia, että pitäisi juosta silloin kun siihen on tilaisuus, mutta minkäs teet, kun jalat ei tottele. Anki kuitenkin taas riemulla mukana.

Eilen sitten olikin toisenlainen päivä... Wian kanssa oltiin ilmoittauduttu UMN:n tokokokeeseen ja luokkana edelleen AVO. Tuomarina Pirkko Bellaoui. Kehän ulkopuolella kaikki hyvin, Wia oli rauhallinen ja teki liikkeitä innolla. Aloitettiin paikallamakuulla. En meinannut saada Wiaa rauhoittumaan viereen.. Seuraksena vino makuuasento. Pysyi kyllä, mutta taas ennakoi nousun, eli nousi istumaan heti kun olin vieressä. 7,5 pistettä.

Seuraavana luoksetulo. Jo siirtyminen lähtöpaikalle meinasi olla vaikeaa.. Wiu pyrki ulos kehästä, joten jouduin tosissani käskyttämään sitä. Jätettäessä oli stepannut etujaloillaan. Pysäytys ok, perusasento vino. En muista pisteitä. Sitten liikkeestä maahanmeno... Wia tuijotteli ihan muualle kuin minua, eikä kehotuksista huolimatta ottanut kontaktia, se myös vinkui koko ajan. Liikkeelle lähdettäessä singahti metrin eteenpäin, joten jouduin antamaan toisen käskyn. Oli taas menossa kehästä ulos. Maahan meni ok, mutta taas ennakoi ylös nousun. Oisko tullut 5 p.Tässä vaiheessa alkoi mun niskakarvat nousta pystyyn.

Estehyppy... Ei istunut eka käskyllä ja kolautti kunnolla esteeseen paluuhypyssä, 5 p.

Seuraaminen meni niin kutsutusti v...ksi alusta saakka ja keskeytin liikkeen jo eka käännöksen jälkeen. Ei mitään kontaktia ja huuhaili missä sattuu. Tässä vaiheessa päätin, että mikäli ei nouse kaukoissa ekalla niin koe on siinä. Ja niinhän siinä kävi, koirasta näki, ettei sillä ollut aikomustakaan nousta. Marssin tuomarin luo ja kättelin. Elämäni toinen keskeytys... (taas tälle tuomarille) Vein koiran kentän laidalle paikallamakuuseen, etten olisi tehnyt siitä rukkasia...

Nyt kun tietäisi mitä koiran päässä liikkui... En koskaan, ikinä, ole nähnyt sitä tuollaisessa mielentilassa. Liikkurikin sanoi, että Wia oli selvästi paineistunut jostain. Koepaikalla tosin oli kyllä eräs henkilö, jonka läsnäolo saa minut aina"jäätymään", joten liekö Wia lukenut minun mielentilani niin tarkkaan, että löi itsensä sijaistoiminnoille.

Ottaa pannuun aika vietävästi! Nyt toko saa jäädä tauolle, mennään vain agia ja katsellaan sitten loppukesästä uudelleen.