Ei uskoisi, mutta kyllä se vaan niin on, että meidän Anki (Fireboy's My Hope) täytti tänään jo 10 vuotta. Ikä ei juurikaan näy Ankin ulkonäössä. Toki liikkuminen on jo jäykempää ja kuulohan sillä on mennyt jo aikaa sitten. Kuorsaaminen on myös aika kovaa. Rouva kuitenkin porskuttaa lenkeillä ihan kuten ennenkin. On se vaan niin ihana, vaikka itse en tunnustaudu edelleenkään pikkukoira-ihmiseksi. Kiitos kasvattajalle ja  Haarasen Riitalle tästä pikkupörriäisestä <3

Sunnuntaina olisi edessä Voittaja 2016 -näyttely. Ilmoitin innostuttuani KAIKKI meidän bc-tytöt brittituomarille. Ilmo-hetkellä kaikilla oli hyvät turkit... ja nyt niiltä kaikilta se lähtee :( Kyllä  ne kehään menee, kun kerta ilmoitettu on, mutta jokaisen karvan mukana tippuu menestymisodotukset. Ja eipä tuo Runon käytöskään ole vielä sitä mitä pitäis, vaikka ulkonaisesti sen on kaunis kuin karkki.

Kehässä 54 bordercollieta ja niistä 36 narttua, joten tosi hyvä tuuri pitää olla, jos pärjää.

Kuvat on ottanut taas Katja. Kiitos siitä ja kopiointihan on edelleen kielletty.