Viksu lähti Kestin Karin mukana Mäntsälään viime viikon torstaina. Hieman oli haiku tunnelma, mutta ei niin paljon surua ettei jotain iloakin :) Tiitu tuutukkainen rauhoittui sílminnähden kun "riitapukari" lähti. Meillä on ollut ihanan seesteistä koko viikonlopun.

Olen saanut tosi kivasti kuulumisia pentujen kodeista. Tuntuu, että kaikki pennut ovat kotiutuneet hyvin ja ovat reippaita ja avoimia edelleen. Kuvia lisäilen tänne pikkuhiljaa, kun niitä sähköpostiini saan. Koen onnistuneeni tässä projektin alussa kohtuullisen hyvin :)

Tiitusta: Jo ihan ensi metreiltä näin pentulaatikossa, että tämä tyttö on varsinainen oman tiensä kulkija. Siinä kun muut nukkuivat läjässä, tämä tyttö yleensä nukkui yksinään. Ei se kaivannut muiden läheisyyttä. Tiitu on myös pennuista se, joka kaikkein vähiten ottaa suoraa kontaktia ihmiseen, se painaa metsässä menemään omia menojaan, tulee sitten kun on saanut hommansa hoidettua, jos silloinkaan. Tämä saattaa aiheuttaa tulevaisuudessa minulle harmaita hiuksia :) Muutaman kerran olen laittanut Wian hakemaan lapsensa "kotiin"

Tästä omatoimisuudesta johtuen tein sen päätöksen, että Wia lähti eilen Katjalle joksikin aikaa kunnon kohotukseen ja "mielenterveyshoitoon". Saa juosta kyllikseen Aidan kanssa, tekee Aidallekin hyvää, kun sille tulee kaahauskaveri lenkeille. Saan tällä keinoin Tiitun irti emostaan. Tarkoitukseni on töiden jälkeen iltaisin alkaa matkustella pennun kanssa siellä sun täällä. Kotona Tiitu ei myöskään ole muiden koirien kanssa samassa tilassa silloin kun en ole kotona. Se myös nukkuu omissa oloissaan yön. Minä annan sille ruoan ja eniten sitä huomioin. Jospa se siitä tokenisi tajuamaan, että minä olen sille parasta mitä se voi kuvitella. Toiveajatteluako??? Siinäkin mielessä oli minulle paras valinta, että kokemattomammalla saattaisi keinot loppua tämän neidin kanssa. Muut pennuista kun olivat huomattavasti enemmän ihmisorientoituneita.

Eilen oltiin Katjan kanssa pitkästä aikaa treenaamassa. Katja otti ensin Aidan kanssa muutaman liikkeen. Sitten pyysin Katjaa ottamaan seuraamista Wian kanssa, jotta saisimme selville toimiiko Aidalle mustasukkaisuus :) Kyllä toimi. Hyvin se oli seurannut ennen Wia-temppuakin, mutta sen jälkeen se ryhdistäytyi tosissaan. Otin videolle sen seuraamista ja toivottavasti Katja sen laittaa näkyville. Kylmät väreet meni kun sen suorituksen näin (ja minä olen kriittinen!). Hienoa Aida!! Hienoa Katja! Kyllä siitä vielä kelpo tokokoira saadaan. Isona ongelmana Aidalla on ennakointi ja myöskin lyhytpinnaisuus ja siihen pitää yrittää saada jotain uusia ideoita. Aida muuten on fyysisesti kehittynyt nyt aika paljon. Se on saanut massaa ja alkaa muistuttaa bordercollieta. Hiljaa hyvä tulee...

Tiitulle tehtiin muutama luoksetulo Katjan pitäessä kiinni ja minun juostessa karkuun. Vastaanotto leikkien. Kivasti neiti pinkoi perässä :) Väsynyt pentu kotona...

Nekkukin palasi perjantaina pitkältä hoitolomaltaan kotiin. En varmaan ikinä voi kiittää riittävästi Frimanin perhettä Nekun loistavasta hoidosta tämän pentuprojektin aikana. KIITOS KIITOS KIITOS! Poika voi paksusti ja kaikesta näkee, että sillä on ollut luksusolot. Nekku ei Tiitua vielä sisätiloissa hyväksy, mutta sehän oli odotettavissakin. Ulkona asiat sujuvat :)