Lauantaina kokoonnuimme taas jäljestyshommiin pesueen kanssa. Sää suosi meitä jälleen kerran. Paikalla olivat kaikki muut pennut paitsi Marwin, eli Ässä, Lara, Viksu ja Tiitu, kuten myös emo Wia. Lisänä joukossa oli myös Aida.En lakkaa ihmettelemästä näiden pentujen keskittymiskykyä! Karilta saimme taas hyviä neuvoja jatkoon. Kiitos Kari ja koko Kestin perhe jälleen kerran mukavasta iltapäivästä.

Itselle tuli lähes itku, kun pentujen rellestystä "töiden" jälkeen katselin. Kaikki tulevat toimeen keskenään ja minkäänlaisia yhteenottoja ei ollut. Tiitu ilmeisesti vielä jonkin verran tuoksuu juoksujen jälkeen ja Viksu oli siitä jonkin verran kiinnostunut, mutta uskoi kieltoa hyvin. Olen NIIN tyytyväinen!

Tiitu, Ässä ja Lara on ilmoitettu Messukeskukseen Voittaja-näyttelyihin. Omaan silmään kaikki ovat tosi kauniita, se on sitten eri asia mitä tuomarit ovat mieltä :)

Lisäys 30.9.2014: Myös Marwin on ilmoitettu näihin Messarin näyttelyihin :)

Kiitos kuvasta Terhi Kesti!

Eilen sunnuntaina illlalla Tiitu pääsi taas paimeneen. Tällä kertaa suurin edistys tapahtui varmaan mun päässä. Aloin vähitellen ymmärtää mitä minun siellä aitauksessa pitäisi tehdä. Toki vetäisin taas peruuttaessani kerran selälleni ja jouduin useinmiten lampaiden puristuksiin, polvikin muljahti, mutta pikkuhiljaa.... Ja kun onnistuin olemaan oikeassa paikassa niin myös Tiitun käytös muuttui rauhallisemmaksi. Se jopa ravasi :) Ja mikä liike !!! Olen ylpeä pikkuisestani. Ja on mulla myös makea mustelma vasemmassa etureidessä. Sen syntytapa jääköön salaisuudeksi :)

Mukana myös Aida. Aida on ihana! Paimennus on selvästi sen laji! Muutoin niin epävarmasta koirasta paljastuu lampailla varsin varmaotteinen paimen, jolle voi jo aloittaa opettamaan suuntia. Hyvin pienillä merkeillä Aida vaihtoi kiertosuuntaa ja tekee luonnostaan varsin laajoja kaaria.Salla sanoikin, että jos olisi vapaana pellolla, niin kiertäisi varmaan Kirkkonummen keskustan kautta :) Ehkä ensi kesänä päästään kokeilemaan sitäkin. Aida on myös täysin hiljainen paimentaessaan. Sallan mukaan olisi erittäin helppo koulutettava tähän lajiin.

Harmi vaan, että kyseessä on samalla todella kallis harrastus, johon opiskelijabudjetti ei varmaan anna kauheasti mahdollisuuksia. Enkä minäkään voi kovin montaa treenikertaa Katjalle maksaa. Pitäisi olla ne omat lampaat. Voi kun voittaisi lotossa...

No ensi vuoden alussa pyrimme järjestämään pentujen paimennuspäivän Somerolla Sallan opastuksella. Se varmaan onkin sitten se seuraava varsinainen pentumiitinki. Tokihan näitä yksittäin näen useamminkin.  Ihanan aktiivista porukkaa on nämä pentujen omistajat. Toivottavasti onnistun saamaan toiseenkin pentueeseen ihan yhtä aktiivisia ja ihania ihmisiä.