Torstaiaamuna kävin seuran kentällä näyttämässä ystävälleni Marikalle, miten bordercollieta olisi tarkoitus näyttelyssä esittää. Siinä sitten juteltiin kaikkea muutakin, mm.  siitä kuinka mua harmittaa, kun en jalkani puolesta pysty kisaamaan Ankilla ja harjoituksetkin ovat vähän sinne päin. Marika ilmaisi "voimakkaasti"  (minä-minä-minä) olevansa kiinnostunut Ankin ohjauksesta. Sovimme treffit seuraavaksi päiväksi kentälle... Perjantaina sitten kokeiltiin ja UUSI AGIPARI on syntynyt. Marikan ja Ankin yhteistyö sujui loistavasti vaikka etukäteen pelkäsin että Anki tulee mamin luo kesken radan... Eilen kävivät vielä kokeilemassa epävirallisissa kisoissa ja kaksi puhdasta nollarataa melko nopeilla ajoilla tuli.

Nyt Marika saa kisata Ankilla ihan niin paljon kuin haluaa, osan maksan minä ja osan Marika. Luulempa ettei kauaa mene siihen kun Anki on kolmosissa. Ensimmäisiin virallisiinkin on jo ilmoittauduttu. Tavoitteena ensi kesän SM-kisat.... MAHTAVAA!! Kiitos Marika! Sääli olisi hyvää koiraa heittää hukkaan.

Minä edelleen treenaan Ankin kanssa kerran viikossa ja vahvistan niitä asioita mitä Marika haluaa. Mm. vastakäteen tuloa ja kontakteja, sekä keppejä. Yksi tärkeä asia kontaktien osalta on että Anki alkaisi kestää ohjaajan liikkumista sivuun.

Wia kävi fyssarilla. Lihasjäykkyyttä etenkin rintarangasta löytyi sekä nikamat eivät joustaneet riittävästi. Nyt tehdään taivutuksia ja lihashallintaharjoituksia. Seuraava tapaaminen kahden viikon päästä.

Huomenna töihin... NYYYYH!