tiistai, 20. marraskuu 2018

Runon geenitestituloksia

Testautin Runon MyDogDna + CEA testipaketilla kolmisen viikkoa sitten nice to know-periaatteella (kiitos Minna näytteiden ottamisesta). Runo on  rotuun liittyvien ja liittymättömien tulosten perusteella normaali, eli terve. Lukuunottamatta yhtä testiä. Eli hampaiden hypomineralisaation (RS) osalta Runo on kantaja. Tämä oli yllätys. 

Jalostuskäyttöä tulos ei estä, mutta tämä tarkoittaa  sitä, että tulevan isän tulee olla sen osalta terve. Kun yhdistää terveen ja kantajan, ei voi sairaita syntyä. Pennut voivat olla kantajia tai terveitä, tilastollisesti 50/50. Pentueen suunniteltu isä tullaan testaamaan tältä osin, jotta saadaan status tietoon. Muutoinhan isäehdokas on geeniperimältään terve olennaisten perinnöllisten sairauksien suhteen. Eikä suvussa hammasongelmia ole tiedossa.

Eli mahdolliset pennut olisivat muilta osin TNS, CL, CEA terveitä, MDR1, IGS ja SN normaali/kantaja.

Tämä tulos tarkoittaa myös sitä, että minimissään JOKO Runon emon Wian (Borderiinan Gemma) TAI isän Riimin (Lionheart Dreamore) täytyy olla kantaja tämän sairauden suhteen. Muutoin ei kantajaa voi syntyä. Wiaa en testaa enää tässä vaiheessa, joten jäänee arvoitukseksi tämä asia sen osalta. Kummankaan puolella en tiedä hammasongelmia ilmenneen lainkaan. Geenitesti tämän sairauden osalta on varsin uusi, noin kaksi vuotta, joten paljoa ei tutkimustuloksia vielä ole.

29.11.2018 vien Runon viralliseen silmäpeilaukseen ja gonioskopiatutkimukseen Sari Jalomäelle. Sen jälkeen ollaan taas viisaampia mahdollisen kesäpentueen suhteen. Yllätyksiä en peilauksen suhteen toki odota. Jos silmissä jotain on, sen Jalomäki löytää. Tarkka kuin mikä ja siksi hänelle vienkin :)

Juoksuja odotan huhtikuun 2019 alkuun. Jos kaikki sujuu suunnitelmien mukaan, saamme paljon toivomani kesäpentueen. Peukut pystyyn...

Tuo MyDogDna antaa muuten aivan järkyttävän määrän ylimääräistäkin tietoa, josta en valitettavasti kaikista edes ymmärrä, mitä ne tarkoittavat, mutta opiskellaan.

Palataan taas...

torstai, 11. lokakuu 2018

Pientä päivitystä :)

Pitkä aika taas päivityksistä...

Minulla on ollut näyttelyitä kohtaan koko vuoden suurta vastentahtoisuutta ja niin näyttää aika monella muullakin olleen. Minun mielestäni näyttelyiden osallistujamäärät bordercollieissa ovat olleet selvästi alenemaan päin. Mistäköhän johtuu... 

Ollaan me kuitenkin kahdessa näyttelyssä käyty. Rakkaan ystäväni Pian kanssa lähdettiin oikein ulkomaille, eli Ruotsiin elokuun alussa Stoxa International -näyttelyyn Märstaan. Mukana minun koirista vain Runo ja Pialla Flynn (Korsakov's Footsteps In The Dark) ja löwchenpoika Stig-Göran. Bordercolliet lauantaina ja tuomarina ruotsalainen Dan Ericksson. Tuomari olisi toivonut Runolle toisenlaisia korvia :) Runo oli PN2 ja sai vara-Cacibin. Voiton vei kaunis ruotsalainen narttu, jonka voitimme viime vuonna Eckerössä. Ihan ansaitusti se tyttö voitti, oli kehittynyt hienosti vuoden aikana. Runon esiintymiseen olen tyytyväinen ja jopa esitin sen itse. Pian Flynn oli paras uros sileällä ERI:llä. Harmi ettei SA:ta herunut Flynnille, olisi sen ja CACIBin ansainnut. Koira oli kuitenkin liian suuri tuomarin makuun...CACIBia haettiin koska Ruotsissa ei saa bortsut osallistua kansallisiin näyttelyihin ja SERTiä ottaa vastaan, jollei niillä ole tulosta korkeimmasta paimennusluokasta. Ihme sääntö! Jälkeenpäin on muuten hyvä olla viisas... Tiitusta olisi tämä tuomari varmaan tykännyt :)

Näyttelypaikka oli iiiiiso ulkoilma-alue, jossa oli tilaa liikkua ja nauttia kauniista päivästä. Alue oli suoraan Arlandan lentokentän laskeutumistunnelin alla ja isoja lentokoneita meni yli noin 5 minuutin välein. Yövyimme Märstassa pienessä hotellissa, nimeltä Villa Kloster ja se oli kyllä TOSI suuri pettymys. Huone oli törkeän pieni ja ikkunoita oli kaksi katon rajassa eikä ilmastointia. Alunperin olivat vielä laittaneet meidät huoneeseen, missä oli 120 cm leveä parivuode (olin siis varannut erilliset vuoteet) Onneksi sentään saimme vaihdettua huonetta. Ja kun oli helle, niin senhän tiesi että koirat kärsivät ja niin omistajatkin. Onneksi Märstasta löytyi kaunis puisto, jossa ulkoilimme ja otimme paljon kuvia. 

Reissukoirat 

Flynn%20ja%20Runo%20Ruotsi%204.8.2018.jp

Stigu%204.8.2018.jpg

 

Sunnuntaina olivat vuorossa leijonat ja siinä sitten Stig-Göran (Gwaihir's Darth Lion) pesi kaikki kilpakumppaninsa ja oli PU1 ROP, CACIB ja Ruotsin SERT. Stigusta tulikin mm.  Ruotsin valio tällä reissulla. Onneksi edes Stigulle tuli se tulos mitä lähdettiin hakemaan.

Putiikeista tuli ostettua uutta näyttelyhihnaa ja muutakin kivaa. Hinnat olivat yleisesti ottaen halvempia kuin Suomessa.

Lähtöhetkellä näyttelyalueelta kävikin tuuri, sillä juuri kun oli saatu auto pakattua, koirat  ja molemmat ihmiset autoon, niin taivas repesi ja vettä tuli enemmän kuin ikinä olen nähnyt.

Kaikki kolme koiraa käyttäytyivät koko matkan ajan todella hyvin ahtaudesta huolimatta ja saivat laivalla ansaittua huomiota hyvällä käytöksellään.

Hyvää ruokaa ja hyvä seura!! Oli kiva reissu kaiken kaikkiaan. Kiitos Pia kun houkuttelit mukaan , ehkä uskaltaudun uudelleenkin.

Toinen näyttely, mihin osallistuimme oli bordercollieiden erikoisnäyttely Riihimäellä elokuun lopulla. Ilmoitin kaikki tytöt, koska tuomarina oli britti Marion Jones nartuilla. Narttuja 70 joista 26 avoimessa luokassa, jossa minun koirista ja kasvateista Lara, Tiitu ja Runo. Vanilla esiintyi karvattomana valioluokassa ja Wia veteraaneissa.

Outo tuomari! Hänelle tuntui merkitsevät pääasiassa se nousiko koiran häntä! Tosi hyviä koiria lensi ulos H:lla jos häntä nousi vähääkään. ERI oli tosi tiukassa. Saankin siis olla tyytyväinen siitä, että sekä Runo (Pian esittämänä) että Tiitu saivat ERIn. Molemmat esiintyivät hienosti. Tiitu sijoittui luokassa AVK3 ilman SA:ta ja Runo oli "AVK5" koska jatkoon otettiin vain viisi narttua. Laralle ikäväkseni H, jota se ei todellakaan olisi ansainnut. Vanillalle ERI ja VAK3 isossa valioluokassa. Wialle EH Pian esittämänä.

Laran tulos tarkoitti sitä, etten saanut kasvattajaluokkaa esitettyä. Ja kun unohdin kokonaan jälkeläisluokan, niin päästin Sipiset lähtemään ennen sitä. Oma moka.

Tiitu sitten voitti näistä epävirallisista luokista "paras muun värinen kuin mustavalkoinen" luokan ja tuomareiden sanat lämmittivät. Pitivät Tiitun väriä todella upeana. Valintaan osallistuivat molemmat tuomarit. Ihan höpö höpö kilpailu, mutta kyllä sen voitto silti meille kelpasi.

Tiitu%20erkkari%202018.jpg

Tosi mukavaa oli se, että kaukaa Kemistä oli paikalle tullut myös RW-pentueen isä Robin (Moptopia's Head Over Heels) ja omistajansa Sanna. Ihan yhtä ihana se Robin oli kuin ennenkin. Ja näkivätpä sekä Sipiset että Terhi koiriensa isän ensi kertaa. Kuvat tosin jäivät ottamatta.

Bonuksena paikalla oli myös Englannista saakka tullut Littlethorn kasvattaja Robert Tunnicliff, joka tulikin jututtamaan meitä ja etenkin Vanillaa. Muisti koiran messarista :) Kävin hänen kanssaan mielenkiintoisen keskustelun. Äärettömän ystävällinen herrasmies. Ja kertoi, ettei ollut ihan samaa mieltä narttujen tuomarin kanssa parhaista koirista. No kullakin tuomareista on oma makunsa, mitäpä siitä valittamaan.

Kiva päivä. Kiitos Sipiset kun tulitte ja samoin Elena. Ja Terhi vaikka Terhin koiria ei näyttelyyn oltu ilmoitettukaan. Kiitos Pialle kun tulit, vaikka omia koiria et ilmonnutkaan. Suri oli mukana ja pääsi kehään höntsäilemään.

Walla, Suri ja Wia, mamma ja veteraanityttärensä. Kiitos kuvasta Sofia H.

IMG_9008%20%282%29%20%281%29.jpg

Eckerön näyttelyyn en lähtenyt tänä vuonna, kun teetin tytön autoon varsin suuren remontin.

Treenit sujuvat Runon ja Tiitun kanssa tosi hyvin ja molemmat olisivat kohtalaisen valmiita kisaamaan tokossa. Katsotaan ensi vuoden puolella.

Lisäksi pitkin vuotta olen pohtinut, vääntänyt ja kääntänyt asioita omassa päässä ja ystävien kanssa, jutellut asiantuntijoiden kanssa ja tullut siihen tulokseen, että ehkä meillä sittenkin on keväällä 2019 pentue toiveissa. Suunnitelmat ja suulliset sopimukset on alustavasti tehty, mutta niistä tarkemmin myöhemmin :)

Joo ja olisin saanut jäädä eläkkeelle 1.8.2018, mutta päätin jatkaa....

sunnuntai, 15. heinäkuu 2018

Vanillasta Tiwian'sin ensimmäinen FI MVA

Pitkästä pitkästä aikaa päivitystä blogiin.

Vanillasta tuli tänään SUOMEN MUOTOVALIO!! Vanilla läpäisi luonnetestin kirkkaasti ja todella kivoilla arvosteluilla, 189 pistettä, laukauskokematon. Laukauksissa oli ottanut pari askelta sivulle, mutta sitten ok. Tuomareina Tarja Matsuoi ja Leena Turunen. Matsuoi etenkin tuntee bordercolliet. 

Tämän lisäksi Elena ja Vanilla ovat kisanneet rallytokossa RTK3-tittelin verran ja jatkossa siis korkeimmassa luokassa siinä lajissa.

ONNEA Elena ja valtavat kiitokset <3

FI MVA* RTK3 TIWIAN'S WINNER TAKES IT ALL

Vanilla%20m%C3%A4ts%C3%A4riss%C3%A4.jpg

Luonnetestin pöytäkirja

Vanillan%20luonnetestitulos.jpg

Tämän ilon keskellä päivitän vähän muutakin iloista asiaa....

Mortti, TIWIANS TAKE A CHANCE ON ME, on Terhin kanssa aloittanut agilityn kilpauransa. Vielä ei tuloksilla juhlita, mutta onhan hienoa menoa tällä kaksikolla. 

Ässä, TIWIAN'S RW ROBIN HOOD ja omistajansa Sini tekaisivat taannoin suoraan kolmella kokeella TK3-tuloksen tokossa. Tämä on minulle ja etenkin Sinille todella iso juttu. Parivaljakolla oli todella raskas vuosi 2017 Ässän sairastellessa ja sen päälle vielä kärsiessään hoitovirheen seurauksena pahasta palovammasta.Mahtavaa että Ässä on nyt kunnossa ja voi hyvin. Olipa poika minulla hoidossakin viikon Sinin lomaillessa perheineen ja muistuihan mieleen se "paksu poika" (Ässän lempinimi pentulaatikossa). Ihana poika <3 

Ässän sairasteluita seurattuani olen entistä tyytyväisempi päätökseeni siitä, etten Tiitua ja Laraa jalostukseen käyttänyt. Voi kun ihmiset ymmärtäisivät autoimmuunisairauksien vakavuuden!!

Ässän veli Marwin, TIWIAN'S RW FRIAR TUCK, takoo Maaritin kanssa tokossa todella kovia tuloksia. Useita kokeita on mennyt yli 300 pisteen ja se on kova saavutus se. Mielenkiinnolla odotan tämän kesän SM-kisoja. Harmi kun ne ovat Limingassa, matka sinne on ihan liian pitkä lähteä katsomaan.

Minä treenailen ahkerasti Judinin Jonnan kanssa tokoa sekä Tiitulla että Runolla. Molemmilla kivaa edistymistä. Saa nähdä milloin uskallan kokeisiin, en ainakaan tänä vuonna, koska protestoin tokoon tullutta lisenssiä. Mutta pääasia että treeni-ilo on tullut takaisin. Agilityä ei tänä vuonna ole ohjelmassa, omaa laiskuutta. 

Kiva, että kasvatit tekevät tulosta kun kasvattaja ei sitä tee :)

 

sunnuntai, 10. joulukuu 2017

Vanilla (Tiwian's Winner Takes It All) PN2, SERT ja CACIB

Lauantaina 9.12.2017 oli Messukeskuksessa Pohjoismaiden Voittaja 2017 koiranäyttely. Tuomariksi oli ilmoitettu Robert Tunnicliff, kennel Littlethorn, Englanti. Tämä kyseinen tuomari on vuonna 2011 ollut bordercollieiden erikoisnäyttelyn tuomari ja silloinhan Wia voitti nuorten luokan. Itsekin harkitsin viimeiseen saakka, että ilmoitanko sittenkin sekä Wian että Runon. Tiitu ei ole ko tuomarin tyyppinen lainkaan, joten sen osalta valinta oli helppo. Olisihan se sittenkin ollut ehkä viisasta ilmoittaa, mutta turha sitä on jälkeen päin vatvoa. Kun en ilmoittanut niin en.

Mutta Vanillaan. Minun neuvosta Elena ilmoitti Vanillan juuri tälle tuomarille. Kun Vanilla tuli kehän laidalle myönnän että hieman järkytyin ja huvituin myös. Vanilla oli pudottanut KAIKEN karvansa. En ikinä ole nähnyt sitä noin karvattomana. Siinä sitä sitten päiviteltiin useamman ihmisen toimesta. Leikkelin pahimmat hapsut pois korvista, siellä sitä karvaa nimittäin oli. Mahan alle en kurkannut, mutta kun Pian sen näki, lähti mahahapsutkin päällisin puolin. Suurta trimmausta ei ehtinyt tekemään, koska Vanillan arvostelu alkoi.

Avoimessa luokassa 5 narttua. Jo niiden yhdessä juostessa huomasin, että Tunnicliff osoitti Vanillaa harjoitusarvostelijalle. Vanilla juoksi upeasti. Yksilöarvostelussa neiti oli todella hieno, mutta yllätys silti oli että ERI tuli. Sitä karvaa kun ei ole. Vielä suurempi yllätys oli se, että Vanilla voitti luokan ja SA:lla! Minä mokasin tässä vaiheessa, eli ryntäsin kehään kun Vanilla oli osoitettu ykköseksi, vaikka muiden arvostelu oli kesken. Pyydän oikeasti ANTEEKSI! Olin ihan sekaisin.

Paras narttu kisassa oli 11 narttua. T-o-d-e-l-l-a tasokkaita koiria, jos mitataan aiemmalla näyttelymenestyksellä. Jonossa juostessa  huomasin Tunnicliffin taas tuijottavan Vanillaa :) Vanilla poimittiin jatkoon, samoin kuin ainakin veteraanien voittaja, valioluokan voittaja ja käyttöluokan voittaja. Kaikki huomattavasti paremmassa turkissa kuin Vanilla. Veteraani osoitettiin voittajaksi ja sitten...... Vanilla Paras Narttu 2!!!!! En ikinä, kuuna päivänä olisi voinut uskoa sitä mahdolliseksi turkkitilanteen takia, mutta nyt tuomari näki (puuttuvan) turkin läpi ja palkitsi liikkeen. Näin pitäisi olla aina. Ja kun veteraanilla kaikki sertit kasassa ja cacibia ei voi ottaa vastaan, niin ne molemmat Vanillalle :)

vanilla%20PMV%20PN2%20sert%20cacib.jpg

Kuvaaja Tuija Jormanainen.

Ihan älyttömän paljon onnea Elena ja Vanilla! Olet Elena tehnyt kaikilla tavoin hienoa työtä neidin kanssa! Olen ylpeä. Oli todella hienoa olla katsomassa tätä. Kiitos myös kaikille onnittelijoille. Hieno päivä!

Kyseessä in Vanillan kolmas ja viimeinen SERT joten luonnetestiä alamme katsella seuraavaksi. Sitten Vanillasta mahdollisesti Tiwian'sin ensimmäinen MVA.

maanantai, 2. lokakuu 2017

Runo ROP SERT CACIB, Tiitu PN2 vara-SERT VA-CA

En uskonut tämän koskaan toteutuvan, mutta niin vain kävi. 

Lähdin ex-tempore Pian houkuttelemana Ahvenanmaalle Eckerön kansainväliseen koiranäyttelyyn. Ilmosin Tiitun sekä Runon. Normaalisti ko. näyttelyssä ei ole kuin muutama koira, mutta tällä kertaa sitten 12  :)  Kumma juttu, kun minä ilmoittaudun, niin niitä koiria on sitten enemmän. Tuomarina Gabriela Ridarcikova, Slovakia. Eikä niin pienintäkään hajua etukäteen, mistä tykkää.

Lauantaiaamuna heräsin klo 04 ja klo 5 aikaan lähdin ajelemaan Paraisille. Sieltä jatkoimme matkaa Pian autolla Turkuun ja laivaan. Autossa 3 ihmistä ja 5 koiraa (kolme bc:tä ja 2 löwcheniä). Otin laivalla autosta mukaani Runon, tekee sille ihan älyttömän hyvää olla mun kanssa "kahdestaan" ja myös samalla sai totutusta uusiin tilanteisiin. Siitä sai olla kyllä ihan saakelin ylpeä. Runo sai paljon uusia ystäviä :) Hieno pieni koira.

Maarianhaminasta kaupan kautta Eckeröhön, jossa oli majoitus mökkikylässä. Ilta menikin sitten koirien trimmailussa ja takkujen siistimisessä. Isot kiitokset Pialle fiksailuista. Saatiin me vierailijakin, Pipsa, jonka bulmastiffi Nasta oli käynyt lauantaina voittamassa nartut. Juotiin pienet skumpat Pian edellisen päivän häille :) Onhan se hienoa että Pia lähti häämatkalle tyttökavereiden kanssa! ONNEA PIA ja PETER!!! Olette ihania.

Sunnuntaiaamuna näyttelypaikalle klo 9. Olimme ostaneet luettelon jo edellisenä päivänä, joten pieni haju oli siitä, että ketä vastassa. Minun kannaltani oli hienoa, ettei paikalla yhtään koiraa, joka olisi ollut meidän kanssa samoissa näytelmissä. Puhtaalta pöydältä siis :)

Kehään ensin Pian ja Marjon Flynn (Korsakov's Footsteps in the Dark). Kakara voitti luokkansa ERI SA:lla. PU-kisassa sille antoi kovan vastuksen Saviojan Annen kasvatti Piggylands Orfeus. Flynn voittoon ja SERT. Orfeus sai cacibin, koska Flynn on liian nuori ottamaan sitä vastaan.

Narttuja 7 joista 5 avoimessa luokassa. Nuorten luokassa oli tosi kaunis narttu, joka sai ERI SA:n. Avoimessa kaikki 5 narttua sai ERIN. Pia oli Runon puikoissa, minä Tiitun. Kilpailuluokassa kun lähdettiin juoksemaan, taputtivat ihmiset ikäänkuin olisi ollut PN-kisa. Tiitu juoksi kuin unelma <3 Mulle harvoin tulee sellaista fiilistä kuin nyt tuli, homma SUJUI! Runon näin menevän hienosti Pian kanssa. Sitten alkoi tiputus... Lopulta vain Runo ja Tiitu jäljellä. Meitä vielä juoksutettiin yhdessä ja Runo ohjattiin ykköseksi ja Tiitu kakkoseksi. Molemmille SA, kuten myös kolmanneksi tulleelle Siinä vaiheessa ensimmäiset itkut :) Pia se hoki, älä nyt vielä itke, kun PN-kisa on edessä.

Veteraaninarttukin ERI SA, eli PN-kisassa viisi koiraa. Taas juostiin ja Tiitu meni jälleen upeasti <3 Seisotukset OK, lopulta taas vain Tiitu ja Runo jäljellä, joten Runo PN1 ja Tiitu PN2, Runolle SERT ja CACIB ja Tiitulle vara-SERT VA-CA. Nyt jo itkin aika selvästi :)

Sitten minä Runon puikkoihin ja Pia Flynnin. Juostiin peräkkäin ja Runo voitti, eli siitä ROTUNSA PARAS! Hyvä etten pyörtynyt!!! Ihan KÄSITTÄMÄTTÖMÄN HIENO FIILIS!! Ehkä se on se, että kun tarpeeksi monesti tulee turpaan, eikä voittaminen ole arkea, niin osaa nauttia niistä onnistumisista!

Meidän kehän jälkeen alkoivat löwchenit. Pian Stig-Göran voitti ne, joten putsattiin kaikki mahdolliset palkinnot molemmissa kehissä.

Sitten tulikin kiire laivalle. Ryhmiin ei ollut mahdollisuutta jäädä. Eikä jäänyt aikaa ottaa kuvia. Sinänsä harmi. Jos olisin ollut omalla autolla, olisin varmaan jäänyt, mutta nyt ei mitään mahdollisuutta. Laivalla skumpat ja hyvää ruokaa.

Eeva kysyi minulta, että oliko tulos se, mitä toivoin. Rehellinen kun olen, olisin toivonut voiton Tiitulle. Se on sitä hakenut kauemmin. Kuitenkin tiedän, että Runo on omalla tavallaan sievempi. Tiitu vaan on kaivautunut mun sydämeen aika voimalla. No ehkä se joskus niitä sertejä saa. Onneksi Tiitu ei sentään ymmärrä, että hävisi siskolleen, Runo sertit saa varmasti :) (siis jos käyn näyttelyissä, ei niitä kotiin tuoda)

Mä olen niin onnellinen :) KIITOS PIA jälleen kerran! Kiitos myös Marjolle seurasta.

 

  • Koirat kotona

  • Etäjäsenet