sunnuntai, 29. joulukuu 2019

Hieman summailua

Pitkästä aikaa kirjoittelua tänne.

Kesällä (24.6.2019) meille tuli siis kolmas pentue kennelnimelleni ja ensimmäinen omalle kasvatille. Tanssipentue (Tiwian's I Have a Dream (Runo) / Korsakov's Footsteps in the Dark(Flynn).  Pentueeseen syntyi kuusi pentua, kolme narttua ja kolme urosta. Projekti kokonaisuudessaan oli minulle kohtalaisen raskas, vaikka kaikki menikin hyvin pentujen osalta. Runohan jouduttiin sektioimaan synnytyksen yhteydessä ja myös kohtu jouduttiin samalla poistamaan. Äärimmäisen suuri Kiitos Anne Savioja tuestasi synnytyksen aikana. Runo kuitenkin toipui hyvin ja oli erinomainen emä. Kuuden pennun hoitaminen viimeisen päälle on yllättävän rankkaa kasvattajalle! Se kakan määrä, virikkeiden tarjoaminen, tuntemattomien ihmisten vierailujen määrä ja uusien kotien päättäminen ei ole ihan niin helppoa, kuin moni luulee. Yksi peruutuskin tuli, mutta loppujen lopuksi se oli vain hyvä asia. Olin toki jälleen kerran onnekas, kun sain pennuille ihanat kodit kaikille. Yhteistyö Blåbergin Pian (Flynnin omistaja) kanssa sujui tottakai hyvin, olemmehan olleet todella hyviä ystäviä vuosien ajan. Ei ollut ylimääräistä säätöä siinä suhteessa onneksi. Koko vuosilomani käytin projektiin ja rehellisesti sanoen, olin väsyneempi lomalta töihin palatessani, kuin lomalle lähtiessäni. Onneksi minulla on äärimmäisen hyvä esimies, joka jousti tarvittaessa. Sinänsä pentujen kasvun seuraaminen on antoisaa ja vietin niiden kanssa paljon aikaa.

Pojat 6 vk Sulo, Alfie ja Samba

DSC_1920.jpg

Tytöt 6 vk. Malla, Dimma ja Haiku.

DSC_1943.jpg

Kuvien copyright Katja Kinnari.

Välittömästi pentujen lähdettyä elämäni koiralle Wialle  tehtiin todella iso leikkaus märkäkohdun takia. Ja se ei riittänyt... Ko. leikkauksen yhteydessä todettiin nisäkasvaimia. Niiden lisääntymisvauhti aiheutti minulle suoraan sanoen paniikin. Menettäisinkö elämäni koiran vain 10 vuoden iässä. Wia leikattiin uudelleen n. 2 kuukautta sen jälkeen, kun edellinen leikkaus oli tehty ja siltä poistettiin kaikki nisät oikealta puolelta ja iso patti oikeasta kyljestä. Onneksi kaikki kasvaimet osoittautuivat lopulta hyvänlaatuisiksi ja Wiaa en joutunut koirien taivaaseen lähettämään. Olisi ollut minulle TODELLA kova kolaus. Leikkaava lääkäri oli Susanna Martikainen Mevetistä ja olen todella kiitollinen hänen lämmöstään ja mukana elämisestään. Wia voi tällä hetkellä erinomaisesti :)

Runon vein SBCAC Ry:n luonnetestiin melko pikaisesti pentujen jälkeen. Runon käytös luonnetestissä oli minulle todella suuri yllätys! Toki tiesin sen reaktiiviseksi, mutta se paineistui huimasti varsinkin haalarista ja tynnyristä. Luulin tuntevani koirani ja sen taustat hyvin... Jälkiviisaana mietin, että olisiko pitänyt testata etukäteen, ennen pentuja, ja olisinko tehnyt pentuetta sen jälkeen.... Mietityttää toki mistä ko. käytös on peräisin... Runo toki läpäisi luonnetestin +90 pisteellä (laukauskokematon, joka ei muuten pidä paikkaansa, Runo on laukausvarma), mutta en ole millään tavalla tyytyväinen tulokseen.

Runon kanssa on jouduttu tekemään erittäin paljon töitä luonnetestin jälkeen. On palattu tokossa perusharjoituksiin, jotta se saadaan samalle tasolle, missä se oli ennen luonnetestiä. Iso kiitos tästä kuuluu ystävälleni Jonnalle. Hän on ollut valtavan suuri tuki.

Pennut ovat nyt 6 kuukautta vanhoja ja kaikilla tuntuu menevän hyvin. Olen kaikkia käynyt tapaamassa niiden kotona ja pidämme yhteyttä. Keväälle suunnittelen ainakin paimennustapahtumaa, jossa nähdään onko pennuissa yhtään paimennustaipumusta. Sehän toki ei ole missään vaiheessa ollut minun pääasiallinen tavoitteeni, mutta kiva olisi jos jotain hyvää siinäkin suhteessa tulisi ilmi. Pennut treenaavat perusjuttuja ja olipa yksi niistä, Malla, jopa Messarin pentunäyttelyssäkin upeasti esiintyen. Kiitos siitä Piia.

Kotiin jäi Haiku... Se pentueen rumin :) Sen luonne on varsin itsenäinen, haastava... Minä en merkitse sille kovinkaan paljon :) Haiku on sekoitus kovuutta ja nöyryyttä, jopa mielistelevyyttä. Voi olla, että menee hetki, ennen kuin olen sille maailman napa. Omalla tavallaan hyvin haastava pikkupentu ja ihan samalla tavalla reaktiivinen, kuin emonsakin. Ehkä siitä joskus kehittyy se joutsen. En pidä kiirettä :)

Tiitu... Siitä on tullut minulle terapiakoira :)  Se alkaa pikkuhiljaa loistaa tokossa. Otan sen treenattavaksi, kun harjoitus on mennyt pieleen Runon tai Haikun kanssa ja tulen hyvälle tuulelle. Koen äärimmäisen suurta mielihyvää sen silmien loistaessa tokotreeneissä. Se haluaa tehdä ja on silminnähden onnellinen tehdessään minun kanssa juttuja. Se on luonteeltaan kuin Hessu Hopo! Pitkä matka kuitenkin on kokeissa starttaamiseen. Tiitu osaa, mutta pelkään sitä, että kun itse jännitän, ottaa Tiitu minusta paineita.

Anki <3. Vanha rouva täytti 6.12.2019 jo 13 vuotta. Rouva on edelleen koko lauman pomo. Siinä ei juurikaan näy ikääntyminen, mitä nyt takapään käyttö on aika jäykkää. Edes harmaantunut se ei ole juurikaan. Aika hyvin sydänsairaalta, syringo-oireiselta, kuurolta ja kaihiselta koiralta. Tosiasia kuitenkin on, että Ankin kanssa mennään päivä kerrallaan.. Haiku tuntuu rakastavan Ankia <3

Tulevaisuuden suunnitelmista kasvatuksen osalta... Niitä ei ole :) Saa nähdä unohtuuko projektin raskaus seuraavan kolmen vuoden aikana... Ja onko Haikusta ylipäätään jatkamaan narttulinjaani. Lisää koiria minulle ei kotiini varmasti tule! Viidessä on ihan tarpeeksi :) Vähempikin riittäisi. Ja minähän en pentuetta tee, jos en voi kotiini yhtä pentua jättää  kasvamaan.

Toivotan kaikille kasvateilleni tasapuolisesti äärimmäisen hyvää vuotta 2020. Ehkä energiani riittää tapaamaan myös aiempia kasvattejani, ollen heitä laiminlyönyt aivan liian paljon. Anteeksi!

tiistai, 6. elokuu 2019

Pennut 6 viikkoa

Rakas ystäväni Mari kävi kylässä ja sain suostuteltua ottamaan kuvia. Katjahan on meillä normaalisti kuvannut, mutta nyt tyttö on jatkuvasti töissä, niin pyysin Maria ottamaan kuvia. Pentujen rakennekuvien kanssa oli ongelmia mm. valotuksen suhteen, joten nyt tähän vain naamakuvat.

Huomenna pennut silmäpeilataan, sirutetaan ja rekisteröidään Malmin Apexissa Sari Jalomäen toimesta.

TIWIAN'S JIVE FOOTSTEPS "Alfie", omistaja Sharon Campbell, Helsinki
_MG_9471.jpg

TIWIAN'S SAMBA FOOTSTEPS, omistaja Tarja Viherranta, Masku

_MG_9546.jpg

TIWIAN'S RUMBA FOOTSTEPS, "Sulo", omistaja Hanna Stenvall, Vantaa

_MG_9588.jpg

TIWIAN'S WALTZ FOOTSTEPS, omistaja Maria Lahtinen, Kangasala

_MG_9880.jpg

TIWIAN'S FOXTROT FOOTSTEPS, "Haiku", omistaja Tiina Kinnari, kennel Tiwian's, Espoo

_MG_9748.jpg

TIWIAN'S TANGO FOOTSTEPS, omistaja Pia Kiansten, Lahti

_MG_9799.jpg

 

torstai, 1. elokuu 2019

Tanssipentue :)

Joskus muinoin nuorena (ja hoikkana) harrastin kilpatanssia ja kun Flynnin nimessä on sana Footsteps, ei teeman valinta ollut vaikea (vaikkakin sana tarkoittaa kirjaimellisesti jalanjälkeä). Pennuista tulee siis tanssipentue. Pojat on lattareita ja tytöt vakiotansseja. Rekisteröinti on aloitettu ja sirut laitetaan 7.8.2019 niskaan silmäpeilauksen yhteydessä.

Viralliset nimet ovat

Pojat

TIWIAN'S JIVE FOOTSTEPS
TIWIAN'S SAMBA FOOTSTEPS
TIWIAN'S RUMBA FOOTSTEPS

Tytöt

TIWIAN'S WALTZ FOOTSTEPS
TIWIAN'S FOXTROT FOOTSTEPS
TIWIAN'S TANGO FOOTSTEPS

Ja myös viimeinenkin tyttö on saanut kodin. Tällä kertaa kävi tuuri, kokemattomasta kodista pitkän kokemuksen omaavaan :) Kiitos kyselyistä.

maanantai, 29. heinäkuu 2019

Narttupentu vapaana harrastavaan kotiin

Viime metreillä yksi tyttöjen kodeista peruutti muuttuneen elämäntilanteen vuoksi. Näitähän silloin tällöin sattuu :)

Yksi narttupentu siis vapaana harrastavaan kotiin. Mikään kiire ei tässä kuitenkaan ole, sopivaa kotia voidaan etsiä vaikka pidempäänkin. Pennut ovat nyt 5 viikkoa.

Laita itsestäsi esittelyviesti osoitteeseen kenneltiwians@gmail.com, jossa kerrot perheestäsi, koirakokemuksestasi, sekä siitä mitä ajattelin harrastaa bc-pennun kanssa ja sovitaan sitten tapaaminen. Jos koet, että elämässäsi olisi paikka pienelle hyvin energiselle mustavalkoiselle tyttöselle, niin kuullaan :)

maanantai, 22. heinäkuu 2019

Pentujen kuulumisia

Vaikean synnytyksen jälkeen kaikki on sittenkin mennyt kuin Strömsössä. Eli Runo on hoitanut pentunsa todella mallikelpoisesti. Pennut kasvavat tasaiseen tahtiin ja pikkuhiljaa pennuissa on nähtävissä myös luonne-eroja. Pennut ovat hyvin tasaisia ulkonäöllisesti ja tällä kertaa on hieman vaikeuksia erottaa niitä toisistaan.

Kaikilla pennuilla on jo hyvä koti tiedossa. 

Koko projekti on taas (jälleen kerran)  kertonut minulle sen, että ehkä minusta ei ole kuitenkaan tähän juttuun, nimittäin kasvattajana toimimiseen. Kotiin toki jää yksi narttupennuista, mutta vain aika näyttää sen, tuleeko mun kennelnimelle enää yhtään pentuetta. Erakkoluonteena koen melko vaikeaksi sen, että joudun tapaamaan uusia ihmisiä ja markkinoimaan itseäni. Pentujen kanssahan minä kyllä jaksan puljata ja antaa niille parhaat mahdolliset edellytykset elämässä :) Onnekseni tälläkin kertaa kaikki tulevat uudet kodit ovat ihania ja tyypit niiden takana tosi kivoja.

Ihmetyttää isosti kuitenkin se, että vaikka laitan sivuilleni, että ota yhteyttä kertomalla itsestäsi jotain, sain tosi paljon kyselyitä niin, että "meillä on kiva piha, haluamme vain kotikoiran" , "paljonko pentu maksaa", "onko pentuja vapaana" tyyliin, eikä sitten yhtään mitään muuta. Ja kun vaadin tapaamista, saan vastaukseksi että "kai se sitten pitää järjestää käynti" ja sitten ei kuulu mitään. Ei kai tätä ääneen pitäisi sanoa, mutta ei hirveästi herätä kiinnostusta tällaiset kyselyt. Olen pyrkinyt vastaamaan kaikille, mutta tämän tyyppiset sivuutan kokonaan. Tai sitten se, että vastailet hyvinkin pitkästi, mutta sitten kyselijä häipyy, eikä edes kerro, että ei kiinnosta enää. Itselle kuitenkin on tärkeää se, että jos menetän kiinnostukseni, kerron siitä kyllä. Joku sanoi facebookin palstalla, kun asian nostin keskusteluun, että eikö se ole selvä juttu, että jos ei enää vastaa, ei ole kiinnostunut. On se, mutta hyviin tapoihin kuuluu kertoa, että ei enää kiinnosta! Onneksi oli näitäkin joukossa, jotka kertoivat, etteivät halua minulta pentua juuri nyt. Kiitos heille! Tai se, että esität 10 kysymystä ja kyselijä vastaa niistä kolmeen OMASTA mielestään olennaiseen.... Ihan kuin esittäisin kysymyksiä muuten vaan... Ei näiden tyyppien kannata enää tulevaisuudessakaan kysellä minulta pentua. Kuuluttaisin sen perään, että ihmiset noudattaisivat hyviä tapoja. Ja uskon, että muutkin kasvattajat  kärsivät näistä samoista ongelmista. Minä vain sanon sen ääneen tapani mukaan :)

Se, että näkyykö näitä minun uusia kasvattejani koskaan missään virallisesti, on minulle aivan yhdentekevää. Pääasia kuitenkin on, että niillä on rakastavat, hienot kodit. Ja niin uskon olevan. Ja uskon, että yhteyttä pidetään senkin jälkeen, kun kauppakirjat on kirjoitettu.

Ja lisäksi haluan muistuttaa ulkopuolella tämän pentueen! Riskejä sairauksien suhteen on jokaisessa yhdistelmässä, ihan jokaisessa! Niin tässä minunkin yhdistelmässäni. Toivoisin kuitenkin, että mm. autoimmuunisairauksiin suhtauduttaisiin todella vakavasti! Valitettavasti näen tälläkin hetkellä  otettavan IHAN turhia riskejä! Itselläni täysin ehdoton raja kulkee siinä, etten KOSKAAN käytä selkeästi perinnöllistä sairautta sairastavan koiran TÄYSsisarusta jalostukseen. En esimerkiksi itse käyttänyt kahta loistavaa narttua jalostukseen ensimmäisestä (RW) pentueestani juuri siksi, että niiden täysveli on autoimmuunisairas. Toinen ehdoton raja kulkee siinä, että jos linjasta tai ihan lähisuvusta löytyy useampia perinnöllistä sairautta sairastava koira, en myöskään sitä linjaa tai sukua käytä kasvatustyössäni, enkä osta mahdollista jalostuspentua siitä linjasta tai suvusta.

Ei tämä todellakaan tee minusta sen parempaa kasvattajaa kuin joku toinen, ei todellakaan, mutta ainakin nukun yöni todella paljon paremmin noudattaessani näitä periaatteita.

Kannattaa siis miettiä todella tarkasti mistä yhdistelmästä pentunsa ottaa :) Hyvällä tuurilla saa terveen pennun, mutta paskalla tuurilla sairaan. Ja muistakaa myös, että loistavat tulokset eivät yksinään tee yhdestäkään koirasta hyvää jalostuskoiraa.

  • Koirat kotona

  • Etäjäsenet