Tosi vaiherikas viikonloppu takana.
Olin ilmoittanut Wian kahteen tokokokeeseen VOI-luokkaan, lauantai Pieksämäki (Markku Mäntynen), sunnuntai Kangasniemi (Riikka Pulliainen). Kokeet siis mahdollisimman kauas, jotta tuttuja ei paikalla olisi. Ja kiinnosti minulle uudet tuomaritkin. Tuli nähtyä ja todettua että Savossa kokeet eivät ole sellaista otsan kurtistelua kuin monesti täällä pääkaupunkiseudulla. Tuomareista tykkäsin molemmista tosi paljon ja saatanpa uudelleenkin sinne päin matkustella.
Lauantai:
Paikalla makuu: 9,5. Oli haistellut maata pari kertaa
Seuraaminen taluttimetta: 7,5. Todella levotonta ja epätarkkaa
Istuminen: 0. Liikkuri kesken liikkeen: Ee istunna...Minä: Ei näköjään.. Liikkuri: Mikset antanna toista käskyä? Minä: Eipä ole ennen tarvittu. 
Olin tipahtaa istualleni...
Luoksetulo: 9,5. Pikkuisen vino loppuasento, pysäytykset tosi hyviä
Ruutu: 0. Ruutumerkkien välissä vinkurallaan olleet paksut kuormaliinat kiinnostivat liikaa ja lisäksi nousi seisomaan, kun lähestyin koiraa.
Hyppynouto: 9.
Metallinouto: 9,5
Tunnari: 0. Levoton ja vinkumista jo alussa. Haisteli hyvin, poimi oikean, pudotti ja toi väärän.
Kaukot: 9. En tiedä mistä piste lähti, LOISTAVAT
Kokonaisvaikutus: 8. Ei kuulemma oikein oltu synkronissa koiran kanssa.
VOI0 siis pisteillä 187. Tosi mukava sakkia kisoissa ja lopputulos ei edes ottanut päähän, koska tiedän että koira osaa liikkeet. Kai se oli taas tuo mun jännitys, Wia lukee mua kuin avointa kirjaa ja menee sijaistoiminnoille mun jännittäessä. Tuli myös dejavu-fiilis... Taikahan oli samanlainen, joko se teki täydellisen suorituksen tai nollan. Eipä juuri mitään sen väliltä 
Sunnuntaina ei sitten enää jännittänyt :) Ennen pikkuveljen pojan ristiäisiä äkkiä koesuoritukseen. Liikkeet oli jaettu kahteen osioon ja järjestys sekoitettu. Tässä kuitenkin tuloslapun järjestyksessä.
Paikalla makuu: 10
Seuraaminen: 7,5. Edelleen haahuilua ja epätasaisuutta
Istuminen: 8. Varmistin istumisen pään käännöllä.
Luoksetulo: 7. Itse liike täydellinen, sikahienot pysähdykset vaikka itse sanonkin, mutta oli kuulemma ryöminyt puoli koiran mittaa mun perään.
Ruutu: 10. Ei pienintäkään huomautettavaa :) vrt. eilinen
Hyppynouto: 6,5. Jostain syystä pudotti kapulan sivulle palatessaan. Nosti ilman uutta käskyä.
Metallinouto: 9,5. Edelleen pikkuisen vino perusasento
Tunnari: 7. Itse liike tosi hyvä ja varma, mutta siinä vaiheessa kun hajustin kapulaa, Wia päätti käydä haistelemassa maata hieman kauempana. Tiukalla käskyllä palasi viereen.
Kaukot: 10. :)))) Vitsi näitä on tahkottu!
Kokonaisvaikutus: 10
Lopputulos VOI1, 272 p ja luokkavoitto. Että mä olen ylpeä tuosta pikkupuuhapetestä 
. Seuraavaksi erikoisvoittajaluokkaan....
Anki vietti luksusaikaa Marikan hoidossa ja pääsi fyssarille. Pikkukoira on ihan tukossa, joten kisaaminen unohdetaan hetkeksi ja yritetään verryttää lihaksia. Ihmekös se, etteivät kääntymiset ole oikein sujuneet. Miten sitä ihminen voikin olla niin tyhmä ettei näe tuollaista...
Nekku oli Kaitsulla ja Taika jäi Katjan kämppiksen hoitoon. Kaikilla meni tosi hyvin. Kiitos kaikille ystäville koirien hoidosta.
Pikkuveljen poika sai nimeksi Samu Onni Olavi. Minua liikutti etenkin tuo Olavi. Onhan se neljä vuotta sitten edesmenneen rakkaan isäni nimi. Kivat oli kekkerit ja ihana olla täti taas kerran.
