Tuomarina tällä kertaa Hannele Pörsti, josta pidän paljon, olen aina pitänyt. Koiria EVL-luokassa seitsemän. Kenttä oli nurmipohjainen, melko epätasainen ja runsaiden sateiden vuoksi siellä myös lätäkköjä :) Kumpparit eivät kuulu normaaliin kisavarustukseeni, joten kengät olivat märät jo ennen kisan alkua. Kisan aikana sää oli tosi hyvä.

Tällä kertaa minulla oli tavoitteena keskittyä yhdessä koiran kanssa tekemiseen, pisteistä viis. Tuomari Mäntynenhän viime viikonloppuna tuli esittämään minulle kysymyksen "elätkö sinä tätä koetta koirasi kanssa yhdessä". Tuolloin mietin, mitä hän sillä tarkoitti ja viikon aikana asia mulle valkenikin. Kaiken A ja O on se, että minä ja koira nautimme yhdessä siitä tekemisestä. Tulos tulee ohessa jos on tullakseen. Tässä pisteet liikejärjestyksessä.

Paikalla istuminen: 10 Näkösuojan rakosesta näin Wian ja se istui kuin tatti paikallaan katse piilon suuntaan.
Paikalla makuu: 8,5. Jättäessäni koiraa oli se ryöminyt ihan pikkaisen perässä (taas)
Seuraaminen: 8. Nyt taas tuntui siltä,että oli oikeata seuraamista. Tuskin siitä koskaan täysiä pisteitä tulen saamaan, mutta kontakti piti aika hyvin
Luoksetulo: 8. Jälleen se pieni ryömiminen jätettäessä. Pysäytykset ja perusasento hienot.
Ruutu: 10. No mitäs tähän sanoisi, ei se juuri paremmin olisi voinut mennä smiley

TAUKO

Ohjattu nouto: 0. Tätä epäonnistumista en ihan ymmärtänyt. Wia merkille hienosti, lähti kuin tykin suusta oikean puoleiseen noutoon, MUTTA juoksi suoraan kapulan ohi lähietäisyydeltä ja ehti vielä ylittää kehänauhankin. Sain seisahtumaan, mutta vaikka kapula oli suoraan sen edessä, en sitä saanut ohjattua sille, vaan meni poimimaan keskimmäisen. Vaalea kapula vihreällä nurmella, näkyi ihan hyvin. En ymmärrä surpriseJa Wia ei ollut ainoa joka saman tempun teki.
Metallihyppynouto: 10
Tunnari: 0 
Ensimmäistä kertaa käänsin koiran pois kapuloista, kun liikkuri niitä asetteli. Tämä rauhoittaa Wiaa selvästi. Kapuloille siististi ja hyvä nenätyöskentely. Pienen epävarmuuden hetkellä nosti pikkuisen väärää, mutta tajusi itse, että ei ole oikea, pudotti ja etsi oikean. Toki liike meni nollille, mutta olen erityisen onnellinen siitä, että Wia itse ratkaisi tilanteen, eikä kiikuttanut sitä väärää minulle. Itsevarmuutta tuli koiralle varmaan rutkasti lisää. Tässä jätin nyt eka kertaa ne nakit pois, eli päästin etsimään oikeasti sitä minun hajua, ei nakin hajua. Taisi olla  hyvä juttu.
Kaukot: 10. Rehellisyyden nimissä on sanottava, että tuomari missasi tässä lisäkäskyn ensimmäiseen nousuun smiley Mutta ei etenemistä tällä kertaa ja vaihdot hienoja sitä eka nousua lukuunottamatta.

TAUKO. Tässä välissä Pörsti tuli kysymään minulta, että olenko kisannut joskus aiemmin jollain muulla koiralla. Kun sanoin, että Juu tolleri Taikalla ja tolleri Löwellä, hän sanoi "Ahaa! nyt muistan sinut, kasvot olivat tutut, mutta nk. väärä koira laugh

Zeta: 10 Hieno seuraaminen, täsmälliset nopeat asennot.

Lopputulos 243 pistettä ja EVL2

Mulla on ihan tosi hyvä mieli tästä kisasta, vaikka se ykkönen antaa edelleen odottaa itseään. Ensinnäkin se, että saadaan EVL -luokassa viidessä liikkeessä täydet 10 pistettä  arvostamaltani tuomarilta, jonka tiedän arvostavan korkealle koirakon yhteistyön. Kertoo minulle, että tuomari piti näkemästään. Tähän huomautus, että minulle on kaikkein tärkeintä se, että koiran tekemisestä näkee sen ilon tehdä töitä. En halua koskaan mitään robottia, joka tekee täsmällisesti, mutta ilottoman näköisesti.
Toinen juttu on se, että tietyt osa-alueet ovat menneet harppauksen eteenpäin, mm. tunnari. Ohjatun nollaa pidän jonkinlaisena työtapaturmana. Merkin ongelmatkin taitavat nyt olla taaksejäänyttä elämää.
Kolmas asia on se, että nyt onnistuin ITSENI kanssa paremmin kuin aikoihin. Muistin keskittyä koiraan ja olla sille positiivinen.

Metsästys jatkuu ja tällä hetkellä tuntuu että se on t o d e l l a pienestä kiinni cheeky


*Lisäys 23.9. aamulla

Unohdin kirjata että ELLI (Wiun sisko) ja Mia olivat eilen elämänsä ensimmäisessä PK-jälkikokeessaan. Ja hienosti heti koulari JK1 !!! Ihan mielettömästi onnea Mia ja Elli!