Ne ovat täällä :) Tiineysvuorokausia 60, eli päivää aiemmin kuin edelliset pennut.
Wian lämmöt laskivat torstaiaamuna alle 37 asteen, joten osasin odottaa jälleen yösynnytystä. Ilmoitin asiasta asianosaisille ja sitten vain odotettiin. Teimme lyhyitä ulkoiluja pitkin päivää ja kävinpä vielä hakemassa Nutri Plus-tahnaakin. Noin klo 17 aikaan Wia alkoi läähätellä normaalia enemmän ja alkoi olla myös kevyesti levoton.
Apureista saapui paikalle ensimmäisenä Eeva. Anne tuli klo 21 aikoihin. Ja lopulta myös Katja. Eeva mahdollisesti suunnittelee pentuetta Twiille, joten oli hänelle ehkä hyvä nähdä kunka synnytys tapahtuu. Katja halusi myös todistaa elämän ihmettä joten mikäs siinä. Syötiin ja turistiin niitä näitä ja innostuipa tuo rouvakaarti myös ideoimaan pennuille virallisia nimiä. Ihan kaikki niistä eivät ole julkaisukelpoisia. Tässä pentueessa en voikaan sitten noudattaa sitä isän nimi/emän nimi -konseptia, koska sillä tavalla näistäkin tulisi RW -pentue. Mutta ehkä se tästä selkenee...
Klo 00.30 Wia tyhjensi suolensa takapihalle kunnolla. Klo 01.00 tuli ensimmäiset vedet. Klo 01.09 ensimmäinen työntö, Klo 1.29 lisää nestettä ja satunnaisia työntöjä.
Klo 1.48 syntyi ensimmäinen tyttöpentu (Leenu), seisomasynnytyksenä! Pennun paino 468 g, hyvin jäntevä ja äänekäs. Väritykseltään mustavalkoinen ja omasta mielestäni täydellisin merkein. Kokokaulus ja otsapiirto ulottuu kaulukseen. Hakeutui suoraa tietä nisälle imemään.
Klo 03.02 syntyi seuraava tyttöpentu (Liinu), taas seisomasynnytyksenä. Pennun paino 416 g, myös jäntevä, mutta ei niin äänekäs. Väri mustavalkoinen. Tämän tytön päästä 2/3 osaa on valkoista, valkoisen puolen korva onneksi musta. Kauluksessa niskassa jännä musta perhoskuvio. Wia siis teki tähänkin pentueeseen splithead-pennun.
Klo 03.26 syntyi pentueen ainoa poika (Mortti).Jälleen seisomasynnytyksenä. Paino 419 g. Väri mustavalkoinen, ei kokokaulusta, mutta laaja valkea kolmio niskassa, hieno otsapiirto. Hyvin jäntevä ja määrätietoinen tämäkin. Tissille suunnisti oitis.
Sitten odoteltiin, Wia jopa nukkui välillä, Polttoja hyvin harvakseltaan. Pyysin Annea siinä klo 6 aikaan olemaan yhteydessä tuttuun eläinlääkäriin. Tiesinhän että ainakin yksi pitäisi vielä syntyä. Eläinlääkäri ei vielä ehtinyt vastata kun...
Lopulta klo 07.28 syntyi tyttöpentu (Tiinu), Wia kyljellään maaten. Pennun paino 432 g. Väritys mustavalkoinen ja ihan yhtä hienoin merkein kuin ensimmäinen tyttökin. Otsapiirto tosin tällä jää otsalle. Tätä typyä hierottiin hieman kovemmin. Tissille se kuitenkin myös suunnisti omatoimisesti.
Wia aloitti tällä kertaa tehokkaan hoitamisen heti ensimmäisestä pennusta. Se söi kaikki jälkeiset. Se puhdisti ja kuivasi kaikki pennut ja viihtyy laatikossa koko ajan. Sain sen pihalle lähtemään tarpeilleen, mutta kova kiire oli takaisin. Nyt on seesteinen rauha maassa. Wia voi hyvin ja syö hyvin.
Sattuihan siinä synnytystohinassa pieni onnettomuuskin... Minulle.... Ensimmäisen pennun jälkeen olin tulossa pois laatikosta, jalkapöytäni osui laatikon laitaan ja kaaduin siitä rähmälleen laatikon ulkopuolelle. Hmmm... hieman sattui ja nyt on oikean jalan pikkuvarpaan ympäristö ihan sininen sekä vasemman reiden sisäsyrjällä kämmenen kokoinen ruhje. Onneksi ei sentään pahemmin käynyt ja onneksi en kaatunut laatikkoon sisään mennessä. Sitä se vanhuus teettää :) Wia ei onneksi säikähtänyt tätä rymähdystä.
Ja toinen juttu.. Kun Eeva heräsi tuosta meidän sohvalta, sanoi hän yllättäen "kato kuka katsoo ikkunasta sisään" Minä luulin että väsymyksen harhanäkyjä :) Vaan ei. Takapihalta noin 4 - 5 metrin päästä olohuoneen ikkunasta katseli sisään sarvipäinen peurapukki. Ja ikinä näinä yli 20 vuotena jotka täällä olen asunut, en ole ensimmäistäkään sellaista nähnyt. Liekö joku enne......
Ihan älyttömän suuret kiitokset luottokätilö Annelle, rakkaalle ystävälleni Eevalle ja Katjalle!
Nyt alkaa ihana pentuarki, ensimmäiset kolme viikkoa rauhaa ja sitten se varsinainen rumba. Pentuja pääsee katsomaan niiden täytettyä kolme viikkoa ja ensisijalla ovat tottakai pentujen tulevat omistajat. Muitakin vieraita otamme vastaan oman jaksamisen rajoissa. Ihan joka päivä en kotini ovia avaa, sen opin viime kerrasta, joten vierailuaika tulee sopia etukäteen. Äläkä loukkaannu jos sanon joskus EI.
Kuvat tulevat myöhemmin, sillä mun on kohta ihan pakko mennä nukkumaan.
